Ratsupaikat pussihousuissa

 Pussihousuja vahvistettiin ennenvanhaan ns ratsupaikoilla. Nimi on varmaan perua siitä, kun pussihousujen yksi tyypillinen käyttöalue oli ratsaraminen hevosella. Se kulutti housuja takamuksista ja lahkeiden sisäsyrjästä. Etenkin silloin kun ei ollut kunnon satulaa housut kuluivat melko nopeasti. Ja kyllähän housuja kulutti myös aivan normaali käveleminenkin, kun lahkeissa oli löysää kangasta lahkeiden yläosassa, joka hinkkasi vastakkin. Samoin kuin istuminenkin, varsinkin jollain karhealla alustalla. Kulumista estämään housuihin ommeltiin ratsupaikat ...tai joskus jo kuluneet housut paikattiin vahvistamalla niitä ratsupaikoilla. Useimmiten paikkamateriaalinan oli nahka, mutta sarkaakin teidän käytetyn. Laitan tähän muutaman kuvan selvittämään millaiset nuo ratsupaikat olivat - olen näet laitattanut yksiin pussihousuihini ratsupaikat. Sain kaavat niihon tuttavaltani ja ompelijalla teetätin.  

    

Paikka edestä ja takaa

Toissa kesänä ostin huutonetistä pussihousut (käyttämättömät) joihin oli ommeltu ratsupaikat jo valmistusvaiheessa . Housut ovat uustuotantoa ( Redi Tuote _ Penttilä). 

Näissä paikat ovat vaalean ruskeaa pehmeähköä nahkaa ....nahka on ommeltu housun sivu- ja takasaumaan. Vielä en ole pessyt noita housuja, joten en osaa sanoa miten paikat suhtautuvat pesuun. Ja arvoitus on myös miten nahkan rasvaaminen onnistuu, kun sen tarve tulee. Toisaalta on rehellisesti sanottava, että minulla on sen verran monet pussihousut, että tässä iässä ei ehkä tule enää pakottavaa tarvetta mihinkään ylimääräiseen huoltoon, mikäli ihan normi pesu ei riitä

Olen joskus netistä kaapannut muutamia kuvia pussihousuista, joissa on ratsupaikat tässä niitä lopuksi.

Pussihousut poliisin virka-asuna

Kangasniemen poliisit 1949

 Useissa ammattiryhmissä pussihousut eli saapashousut olivat osa virkapukua. Autonkuljettajat, metsänhoitajat, poliisit, vanginvartijat ym.  Poliisien pukeutumisesta löytyy tietoa poliisimuseon verkkonäyttelystä "Pussihousuista haalareihin" ( www.virkapukuhistoria.fi)

15.8.1918 annetussa asetuksessa määrätään polisiin virkapuvusta mm.

  Housut: pitkät, samallaisesta kankaasta kuin takki, varustetut sinisellä saumareunuksella ja sen molemmin puolin 1 cm levyiset nauhat, 1 cm toisistaan. Jos housut pidetään saappaan varsissa, käytetään ratsastushousuja. Pitkien housujen lahkeita kiinnittää kengänpohjan alainen hihna.

Saappaat: mustasta kiilto- tai kiillottomasta nahasta, varret ulottuen polviin saakka, kannuksilla varustetut.

Tuo asetus määräsi ensimmäisen kerran pussihousuja käytettävän mikälihousut pidetään saapaan varsissa. 

Ja vuodelta 1923 oleva asetus määrä millainen väri ja kangas ....

Asetakki.

A. Väri ja kangas: tummansinistä, villaista verkaa.

Housut.

Samaa kangasta kuin takki, pitkät, varustetut sinisellä saumareunuksella ja sen molemmin puolin 1 cm. levyiset siniset nauhat, 1 cm. päässä toisistaan. Jos housut pidetään saappaan varsissa, käytetään ratsastushousuja. Pitkien housujen lahkeita kiinnittää kengänpohjan alainen hihna. Ratsastavat konstaapelit käyttävät ratsuhousuja, jotka ovat takaa ja jalkojen välistä päällystetyt mustalla nahalla.

1929 asetuksessa housut määritettiin hieman tarkemmin eli sen mukaan millaiset jalkineet olivat käytössä. Kuvassa on poliisin puku 1930 -luvulta.

Housut.

Samaa kangasta kuin asetakki, vaaleansinisin saumareunuksin ja reunuksen molemmin puolin ommelluin 1 cm. levyisin, 1 cm. päässä toisistaan olevin vaaleansinisin nauhoin.

A. Pitkät housut:] lahkeisiin voidaan kiinnittää kengänpohjan alainen hihna.

B. Ratsastushousut: tulevat käytäntöön asianomaisen ollessa puettuna saappaisiin, nahkasäärystimiin tai hiihtojalkineisiin.

Ja vuonna 1946 asetuksessa ratsastushousujen nimitys muuttui saapashousuiksi. Edelleen ne olivat käytössä saappaiden kanssa ja olivat pääasissa yleisemmin käytetyt miehistön keskuudessa niin maaseudulla kuin kaupungissa.

Vuoden 1955 alusta virkapukujen teettämisestä ja jakelusta vastanneen Poliisikeskusvarikon nimeksi tuli Poliisiv arusvarikko. Valtion Pukutehdas oli ollut poliisin pukujen pääasiallinen valmistaja jo vuodesta 1945. Varikko hankki materiaalit, joista pukutehdas valmisti vaatekappaleet säädösten ja annettujen mittojen mukaan.

Poliisi 1940 luvulta

Poliisipartio 1954

Saapas- eli pussihousut kuuluivat suorien housujen rinnalla poliisin vaatevalikoimaan itsenäisyyden alusta lähtien. Housut olivat mukana vuoden 1971 virkapukupäätöksessä, mutta niiden käyttö rajattiin talveen. Aikalaismuisteluiden mukaan ne olivatkin lämpimät, mutta ajan pukeutumismuoti ajoi perinteisen kenttävaatteen ohi.

Mielenkiintoinen yksityiskohta poliisien pussihousuista selvisi minulle vasta viime vuonna ostaessani vanhat poliisin pussihoust : Pamppu tasku - oikeaan taskuuun oli ommeltu lisuke johon saa piitlotettua pampun. Kokeilin asiaa polkupyörän pumpulla ja todellakin, Sinne se pumppu solahti eikä haitannut liikkumista, eikä myöskään näkynyt ulospäin. Melkoinen muutos - ennen poliisin pamppukaan näkynyt, kun nyt polisiin varusteet vyötäröllä mahtavat painaa jo liki parikymmentö kiloa. Tähän ote virkapuku säännöstä housuista vuodelta 1973 

Samaa kangasta kuin virkatakki m/51, myös kesätakin kanssa, joko kapeahkot suorat housut tai saapashousut. Housut on varustettu vyölenkillä, vinoon leikatuilla sivutaskuilla ja takataskuilla. Oikeanpuoleinen takataskun vuori on vahvennettu ja oikeanpuoleisessa sivutaskussa on ommeltu tuppi patukka varten.

Patukkaa varten ommeltu tuppi 

Virkapukupäätös m1971 oli hieman muutettuna voimassa vuoteen 1983, jolloin sen korvasi uusi päätös. Vanhoista vaatekappaleista jäivät pois harmaa kesätakki m1953, paksu talvimantteli sekä saapashousut, joiden käyttö rajattiin vain ratsupoliisiin. Siis vuoteen 1983 päättyi pussihousujen käyttö poliisin työasuna. Moottoripyöräpoliiseilla pussihousut olivat käytössä myös - nahkaisena ja vahvistettuina polvista vuodesta 1958 vuoteen 1970, jolloin ne korvattiin ajohaalareilla.

Kuvat ovat Poliisi museon verkkojulkaisusta -lukuunottamatta kuvaa taskuun ommellusta tupesta. Se on noista housuista jotka ostin viime vuonna. Tekstissä sinisellä olevat ovat myöskin museon verkkojulkaisusta kopioituja.