tiistai 21. lokakuuta 2014

Jatsareista

Olen jonkin aikaa yrittänyt etsiä tausta tietoja jatsareiden osalta. Tulos on ollut heikko. Netin kautta ei ole juurikaan tietoja löytynyt. Suomenkielisiltä palstoilta vain pari artikkelia. Ulkolaisilta sivuilta olen hakenut myös ja todella heikoin tuloksin. Hakusanoina olen käyttänyt "crinkled boots, leather boots ja ruched boots" - ei mitään viittausta jatsareihin. Kuvahakukaan ei johda mihinkään. Siis olisko niin, että jatsarit on ihan suomalainen juttu ?? Ja sitten se suomalainen historia -ei siitäkään mitään valaisevaa ole irronnut. Miten ja miksi jatsarit on sitten kehitetty ? Joku on sanonut mulle joskus, että ihan vaan ulkonäön takia .. siis koristautumista varten. Jotenkin en ole ihan valmis tuota allekirjoittamaan. Miksikö en ? No, silloinhan jatsarit olisivat ilman muuta olleet upseereiden paraatiasuihin kuuluvat jalkineet. Näin ei näytä olevan. Ei niitä Mannerheiminkaan jalassa ole. Paraatisaappaat ovat ilman valmiita kurttuja. Kurttuja eli käyttöryppyjä näyttää olevan vanhoissa kuvissa monen ukon saappaissa, vaan jatsarit on oma juttunsa.

Nytpä esitänkin oman teorian jatsareista. Katsokaas kun saappaiden varret näyttävät menevän kurttuun käytössä. Ja toisaalta paksummasta nahasta tehdyt ovat jopa nilkan kohdalta uutena vähän kankeatkin. Siis joku on keksinyt, jotta rypytettään varsi nilkan tienoilta valmiikis. On joustava ja pysyy ryhdissään. No tuo valmistusmenetelmä on tietnkin ollut hieman vaativampi.joten on se maksanutkin hiukan enemmän - siis ensi sijassa jatsarit on olleet parempaan käyttöön. Jazzin tanssimiseen oivat - kurtut kuin Jazzia soittavassa haitarissa -- siitäkö nimi jatsarit ?!.

Jos jollain on tietoa jatsareiden taustasta, niin valasikaapa minua. Ja jos on muita hyviä arvauksia, niin antakaa kuulua !!!

Tässä netistä poimittua ( jalkineet. net)
Jatsarit ovat miesten nahkaiset saappaat, jotka on helppo tunnistaa kaukaakin siitä, että kenkien varren alaosassa on rypytys. Kurtut on muotoiltu niin, että niistä muodostuu vinoruutuinen kuviointi, joka muistuttaa haitarin paljetta. Ennen vanhaan onkin vitsailtu, että hyvä hanurin soittaja kykenee lurauttamaan kappaleen vaikka jatsarilla. Jatsarien pohjamateriaali on perinteisesti ollut nahkaa, mutta näinä päivinä jatsarisaappaille löytyy myös kumipohjallisia variaatioita. Jatsarien kulta-aikaa oli sodan jälkeen vielä 1950-luku. Jatsareiksi voidaan mieltää myös rypyttömät saappaat, eli box-saappaat.
Jatsarien kanssa on sodan jälkeen käytetty pussihousuja, eli ratsuhousuja, jotka ovat reisien kohdalta leveitä ja lahkeiden suusta hyvin kapeita. Pussihousut ovat miesten pöksyt eikä niitä tule sekoittaa nykypäivänä muodissa oleviin naisille tarkoitettuihin haaremihousuihin.
Jatsarit tunnetaan eräin paikoin Suomea nimityksillä haitarisaappaat, ajurinsaappaat kurttusaappaat ja poimuvartiset saappaat. Tätä Suomen armeijassakin ennen maihinnousukenkiin siirtymistä käytettäviä kenkämallia valmistaa mm. Töysän Kenkätehdas Oy. Sen valikoimassa on tätä kirjoitettaessa neljä eri jatsarimallia, joista kaksi on rypytettyä ja kaksi sileävartista. Jatsarit ovat näinä päivinä lähinnä perinnetavaroita eikä niitä nähdä juurikaan käytössä.

Toinen netistä löytynyt ( Portaan nahkurinverstas www.nahkurinverstas.fi)
Suutari aloitti saappaiden valmistuksen ottamalla asiakkaan jalasta mitat. Hienompia lankkisaappaita varten ostettiin valmis tehdastekoinen nahka, boksnahka. Portaan verstaan saappaat pohjattiin ainakin vielä 1930-40 -luvulla käsin pikilangalla neulomalla ja puunauloilla naulaamalla. Ensin välipohjat ja päällinen ommeltiin yhteen. Sitten ommeltiin neuloihin rantti, jonka jälkeen ulkopohja naulattiin kiinni siihen tehdystä urasta. Nämä tehtiin jo valmiiksi mustatusta nahasta.

Yleensä Portaan nahkurinverstaan suutarinverstaalla tehtiin jatsareita, lapikkaita ja tavallisia koukkusaumaisia työsaappaita. Jatsarit olivat upseerin univormun vormusaappaiden tapaiset saappaat, joiden varsissa nilkkojen kohdalla oli joko kulmikkaita tai pyöreitä laskoksia, vormuja. Vormujen tekemiseen oli omat lestinsä, joissa oli lovet valmiina. Lestin varsiosassa oli neljä osaa, jotka kiilattiin yhteen. Nahka kasteltiin ja kuumalla raudalla tehtiin vormut nahkaan. 

Ja sitten kuvapari omista jatsareista ja tavallisista nahkasaappaista. Katsokaa kuinka noissa tavallisissa saappaissa varret menee käytössä rypyille. Jatsarit säilyttää ryhtinsä paremmin. Ja todella ovat nilkoista "joustavammat".

Alemmassa kuvassa olevat ruskeat nahkasaappat ovat muuten 70-luvun alusta. Åströmin kenkätehtaan valmistamat - ostin ne Jyväskylästä Kansan Jalkineesta ja alkuvuosina ne olivat minun "paremmat talvikengät". Pidin niitä kaiket talvet siten, että housujen puntit olivat saappaiden varsien päällä. Siihen aikaan housuthan olivat alaspäin leveneviä. Tosi hölmö muoti !!! Mutta saappat olivat hyvät. Ja kestävät - ajatelkaa, vieläkin käytössä.

2 kommenttia:

  1. Itselläni oli upeat Lohjan kirpparilta löytyneet huopavartiset(!) jatsarit monen monta vuotta käytössä. Kun ne eivät enää pysyneet kasassa jesarillakaan, tilasin Bootfactorysta samanlaiset mittatilaustyönä, koska on sen verran jaloissa ja selässä ongelmia, jotka pitää huomioida jalkineissa.
    Eivät ne osaa. Vanhat olivat mallina ja jaloista otettiin mitat ja kaikki kirjattiin ylös, mutta mitään sovittua ei oltu tehty.
    Sitten ne pölyttyivät 3v kaapissa, kun en voinut niillä kävellä. Lopulta vein ne takaisin ja koko pohja meni uusiksi. Siltikään en voi pitää niitä kuin vähän aikaa kerrallaan, koska ne eivät suostu tekemään korkoa sellaiseksi kuin haluan, eikä heillä ole joustavaa pohjamateriaalia. Niitä aitoja, alkuperäisiä pidin kuin sukkia...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hupavartisia jatsareita ei júurikaan toreilla näy ja syykin mahtaa olla selvä -- koit. Koit ovat syöneet varsiin reikiä.
      Jos vielä haluat valmistuttaa itsellesi sopivat, hyvät huopavarsi jatsarit, niin otappa yhteyttä Laitilan Jalkinevalmistamon Ari Mikkoseen.. Ari teki minulla jatsarit ja hyvät tuli. Uskon, että Ari osaa tehdä huopavarsijatsareitakin !!

      Poista