keskiviikko 20. tammikuuta 2016

Pussihousut ratsastuksessa

Alunperin pussihousuja käytettiin hevospoolossa. (Tästä lisää vanhassa blogissani ). Vanhoja kuvia etsiessäni olen varsin usein törmännytkin kuviin, joissa ratsastajalla on pussihousut jalassa. Ja lähinnä nuo ovat olleet englantilaisia kuvia 1900-luvun alku vuosikymmeniltä. Kotimaista alkuperää olevaa kuvastoon en ole kovin usein törmännyt. Ja museoiden kuvissakaan ei juuri ratsastajia pussihousuissa näy. Kertoisiko se myös siitä, että meillä tuo ratsastus on ollut aika harvinaista ja vain pienen piiriin suosima laji. En tiedä. Itse en ole ratsastusta harrastanut - mutta kyllä työkseni tehnyt.

1963 sain ensimmäisen varsinaisen kesätyöpaikan. (sitä ennen tehtyjä sokerijuurikkaiden harvennusta ei työpaikaksi laskettu - sehän oli penni per metri ja sitä tehtiin vain muutama viikko kesässä). Ensimmäinen työpaikka oli Mustilan Kartanon Taimitarhalla hevoskuskina, Palkka oli 95 penniä tunnilta. Päätyöni oli ohjastaa hevosta ratsain, kun työparini ohjasi haraa hevosen perässä. Harasimme rikkaruohoja taimien välistä. Mustilan Taimitarhahan on kuuluisia puiden ja pensaiden kasvatuksesta. Oli siellä ruusuja ja muitakin kukkia.

Aamu alkoi noutamalla hevonen tallilta kello 7 ja sitten ratsastin muutaman kilometrin päähän tarhalle. Siellä koko päivän harasimme. Kaksi kahvitaukoa ja puolen tunnin ruokapaussi. Puoli neljän jälkeen lähdin ratsastamaan takaisin tallille. Silloin tällöin minua ja hevosta tarvittiin muualla. Esimerkiksi rahkasammaleita ajamaan suon laitaan. Naiset kuokkivat sammaleita ja minä vedin ne reen kanssa suolta pois. Sitten toisella kertaa taas kärryllä suonlaidasta puutarhalle.

En ollut aiemmin ollut koskaan sen lähempänä hevosta kuin mitä nyt käryllä tai reessä istunut. Ja ensimmäisenä työpäivänä mulle "iskettiin hevonen käteen" - lyhyt oppimäärä valjastuksesta ja  itten piti jo mennä töihin. Kyllä siinä aluksi pelotti. Ja valjaiden kiinnitykset aukeilivat. Kuolainten laitto hevosen suuhun jännitti. Mutta kaikkeen tottui pikku jiljaa. Kyllähän siinä oli suuren apuna se vanha ruuna - Ralli, joka oli tottunut meihin kesäpoikiin. Melkein se osasi opastaa, miten hommat pitää tehdä. Muutaman kerran kun Ralli oli "huollossa" ja tilalla oli toinen hevonen - ori, jonka nimeä en muista, tuli ongelmia. Tallimestari varoitti, että se haluaa tallille. En tajunnut sitä ja niinpä, kun käytiin ruokatauolle, irroitin valjaat ja laskin suitsista irti, jotta hevonenkin pääsee syömään. Se lähti. Käveltyäni tallille tallimestari piti sen läksytyksen, sillä ori oli laukannut täysillä tallille ja oli siellä aivan vaahdossa. Seuraavana päivänä olin varovaisempi ja en päästänyt sitä karkuun, vaan sidoin sen ruokailun ajaksi puuhun. Työpäivän päätyttyä hyppasin ratsaille, heinäsäkki satulana -  Hevonen alkoi lauakata kohti tallia niin, että minä en pystynyt keskittymään muuhun kuin selässä pysymiseen. Heinäsakki persuksien alta putosi jo lähtölaukassa. Oltiin tallilla aivan etuajassa ja taas oli hevonen ihan vaahdossa, tallimestari vihainen. Onneksi Ralli ei ollut usein pois töistä. Kuukauden lopussa oli tilipäivä. Rahat ruskeassa tilipusissa, joka on vieläkin tallella.. 155 markkaa 25 penniä. Ensimmäinen tili. Ostin sillä polkupyörän - käytettynä. Kolmivaihteisen Pantterin, rumpujarruilla. Ja tilistä jäi vielä 5 markkaa !! Heinäkuussa työpäiviä oli enemmän - ei mitään juhannuksia tms ja tilipussissa oli rahaa 222 markkaa  75 penniä. Elokuun tilipussi ei ole tallessa, joten en tiedä saiko tuohon aikaan jo lomarahoja lopputilin yhteydessä.

Valitettavasti valokuvia ei siihen aikaan otettu kovinkaan paljoa, joten niitä ei tähän ole liittää. Viime kesänä olin Lappeenrannassa ja näin siellä nuo Rakuunat tauolla Linnoituksen hevospuomilla - sitten kaappasin yhden lisää kuvan netistä. Ja vanha britti mainos ratsastusasusteista.




 Liitänpä tähän vielä skannatun kuvan siitä tilipussista kesäkuulta 1963. Siitä käy ilmi, että olin puutarhurin palkkalistoilla ja veroja ei tarvinnut koululaisen siihenkään aikaan maksaa. Enkä ollut ottanut förskottiakaan. Tuo "laskuja" osio tuossa saattoi olla mm. kaupasta tehtyjä ostoksia, sillä Kartanolla oli oma kauppa aika pitkään ja vakituiset työntekijät ostivat sieltä ruokatarvikkeita ns. kirjalle. Useat heistä asuivat Kartanon torpissa vuokralla. Oisko vuokrakin viety suoraan tilistä ?
Ja talvinen kuva Syötteeltä

4 kommenttia:

  1. Kyllä kaikilla hevosmiehillä pussihousut oli aikanaan.me jotka olemme tottuneet niitä pitämään niin pidetään niitä eikä kainostella.siitä se käyttö yleistyy.moni kertoo kun harvat käyttää mutta haluaisivat.

    VastaaPoista
  2. Aivan totta. Hevosmiehillä ja monella muullakin oli pussihousut. Mutta tuossa jutussa tarkoitin erityisesti ratsastusta .. siis hevosella ihan huvikseen. Meillä hevonen oli enemmän vain työjuhta. Ja siksi ei ehkä meillä löydy tuollaista vanhaa mainontaa niin paljoa kuin esim briteillä oli.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Komiat on lapikkaat. Minäkin teetätin kahdet nilsiän miehellä mittojen mukaan. Puunauloilla ja toiset kääntövarsilla tosin vuosia sitten ja hyvätpä on.onko kuvassa sarka housut.

      Poista
  3. Lapikkaat ostin vähän käytettyinä pari vuotta sitten. Alkuperästä en tiedä. Pussihousut on sarkaa - paksua ja ryhdikästä sellaista. Ostin nämä torin sivustoilta - on kuulemma teetätetty Valtion Pukutehtaalla joskus 80-90 luvun taitteessa. Eikä olleet juuri lainkaan käytetty. Nää on hyvät kun on -25 ja enempi, niin kuin tänäänkin oli, kun kävin vähän kuvaamassa.

    VastaaPoista